maanantai 17. marraskuuta 2008

Puhelinrunkkaajat ja heidän pienet kikkinsä

Taisin olla 14- tai 15-vuotias saadessani ensimmäiset läähätyspuhelut. Näihin puheluihin kuului se, että joku soitti minulle, minä unenpöpperössä vastasin ja sitten sain kuulla epämääräistä hönkimistä. Joskus soittaja oli vain hiljaa. Aluksi tietenkin kysyin, kuka siellä oli. Myöhemmin lakkasin vastaamatta ja jos vahingossa vastasin, olin vain hiljaa. Minä kuuntelin hiljaisuutta, soittaja kuunteli minun hiljaisuuttani. Soitot loppuivat siihen, kun erään kerran totesin soittavani aamulla poliisille.

Välillä on ollut kaikenlaista pientä epämääräistä puhelua. Kesällä 2008 lukiessani pääsykokeisiin koki joku kuvottavuuden inkarnaatio tarpeelliseksi soittaa minulle tuntemattomasta numerosta yöllä kahden maissa:

Ensin tuskaisaa ähinää. "Haloo?" minä kysyn. Kuulostaa siltä, että soittaja on juuri juossut henkensä edestä ollessaan niin hengästynyt. Kysyn, kuka siellä on. Mainitsen nimeltä tuttavan, jolta ääni kuulostaa hieman, olkoon se nimi vaikkapa nyt "Mika?". Ähinän lomasta soittaja uikuttaa. "Vittu sä oot upee nainen, sä oot niin upee nainen... ei saatana..." Vaikuttaa melkein siltä, että jätkä poraa luurin päässä onnesta sille, että olen kysynyt tämän henkilöllisyyttä. Tajuntaan iskee, että ei saatana, jätkähän runkkaa. Jään hiljaa, lamaantuneena, kuuntelemaan kuinka puuskutus voimistuu. Mutisen jotakin poliisista änkyttäen, mutten saa lyötyä luuria korvaan, koska yksin asuvana nuorena naishenkilönä koen oikeudekseni pienimuotoisesti ahdistua moisesta. Tuon tuostakin saan kuulla, miten seksikäs ja upea nainen olen. Tuijotan eteenpäin hämilläni pimeässä huoneessa. Kuuluu epämääräinen mölinä, joka vaihtuu murahdukseksi. Hyperventilointi tasaantuu normaaliksi. Kuuluu jokin vaimea, tyytyväinen hymähdys. Sitten tulee hiljaista. Soittaja sulkee puhelimen.

"A-ha."

Aluksi järkytyin ja soitin tutulle, joka rauhoitteli minut. Aamulla, kun kello soitti lukemaan pääsykokeisiin, minut valtasi lähinnä suunnaton raivo siitä, että joku helvetin kiimainen nulikka oli katsonut oikeudekseen kusta lukuprosessini ja tarkat aikatauluni herättämällä minut tuollaisella asialla niin, että loppuviikon rytmi menisi totaalisen sekaisin.

Minulle ei yleensä soitella tai viestitellä öisin ja mikäli näin tapahtuu, kyse on yleensä tuttavasta, jolla on jotakin avauduttavaa. En siksi haluaisi myöskään laittaa luuria äänettömälle. Lukuajaksi puhelin meni kuitenkin öisin äänettömäksi, sillä heppu koetti soittaa pari päivää myöhemmin uudelleen.

Syy siihen, miksi kirjoitan tästä, on se, että joku hurmaava puhelinrunkkaaja soitti jälleen. En voi olla varma siitä, oliko kyseessä sama mulkero kuin kesällä, koska en jäänyt kuuntelemaan pitkäksi ajaksi. Tällä kertaa totesin vain "Just." ja klikkasin punaista.

Vitun idiootit. Minua ei erityisesti kiinnosta tuntemattomista numeroista tulevat runkkauspuhelut, joissa joku häiriintynyt pelle haluaa vemputtaa pientä pippeliään korvaani, kun ei muutoin heru. Minkä takia noilla häiriöpuheluiden soittajilla on pakkomielle pirauttaa nimenomaan yöllä, kun kiinnostaisi nukkua? Soittaisivat edes joskus yhden maissa päivällä, niin voisin naureskella puhelimeen yhdessä työkavereiden kanssa.

Toinen asia, mitä en ymmärrä, ovat webcamrunkkaajat. Näitä sikiää nettisivustoilta, joilla löytyy oma kuva. Jos en ole asettanut MSN-osoitettani julkiseksi, he ystävällisesti tiedustelevat "haluux katto ku runqaan wep cameras?!" Eräs ystävättäreni tapasi tehdä jäynät ja salli jätkien runkkailla itselleen kameran kautta. Samalla hän otti screenshotteja ja julkaisi nämä muutamalla irc-kanavalla.

Joku konservatiivinen toteaa nyt, että sen siitä saa, kun on kuva Netissä. Voih, se on ikävä kyllä nykyaikaa. Mitä tulee puhelinnumerooni, se on melko helppo hoksata, sillä usein siellä, missä ovat kuvani, on myös linkki kotisivuilleni. Harrastukseni vaatii sen, että minuun on helppo ottaa yhteyttä. Alunperin numeroni ei tosin ollut edes esillä, vaan se on ollut mitä helpointa saada soittamalla vaikkapa 118:aan, jos on löytänyt koko nimeni sivuiltani.

Miksi pitää esitellä pikkuveikkaansa? Tuleeko siitä sellainen olo, että sen koko suurenisi, jos joku katselisi tai kuuntelisi? Vai olenko vain niin suuri fantasia, että puheilleni on pakko päästä keinolla millä hyvänsä? Noh, noh. Eipäs nyt anneta pisun kilahtaa päähän. Mutta mikäli olet itse harjoittanut jotakin mainitsemistani häirintämuodoista, kerro ihmeessä vaikkapa anonyymisti, mitä helvettiä päässäsi on liikkunut.

Ääriheteroudestani huolimatta minua ei kiihota jonkun randomin tapauksen genitaalialue, eikä minua kiihota kuunnella kenenkään sissijuustojen litinää. Ainoa halu, mitä tuo pentumainen, pienimoloisten tyhjäpäiden käytös aiheuttaa, on henkarin survominen heidän anaaliinsa. Kokonaisena. Oih. Tai tiedättekö sen muinaisen kidutusvälineen, jota kutsutaan päärynäksi? Mm-mm!

Pueri sunt pueri et pueri puerilia agunt.

5 kommenttia:

Kekke kirjoitti...

"Toinen asia, mitä en ymmärrä, ovat webcamrunkkaajat. Näitä sikiää nettisivustoilta, joilla löytyy oma kuva."

Minulle eräs hmm.... seksuaalisesti orientoitunut nainen tarjosi tällaista sessiota.
Olisin harkinnut asiaa jos hänen camissaan olisi ollut edes mikrofoni. :P

Jussi Koiranen kirjoitti...

Ja kun luulin että kirjoituksesi veti uuden ennätyksen tämän maan maineen tahraajana, avaan kommenttiruudun ja näen Kekken mahtavan kommentoinnin ja olo tuli hetkeksi aikaa surulliseksi.

Minua kuitenkin kiinnostaisi tietää mitä tuo latinankielinen lopetuksesi tarkoittaa. Sitä vartenhan internet on että sen voisi helposti googlata, mutta internet on täynnä kaikenlaisia pervoja ja jopa minä olen muokannut wikipediaa, joten on mukavampi vain kysyä kirjoittajalta mitä hän tarkoitti...

Shadow Self kirjoitti...

Hei, Jussi. Hienoa saada uusia lukijoita!

Kommentissa aavistuksen epäselväksi jäi, millä tavalla kirjoitus tahraa Suomen mainetta? Tarkoititko siis runkkaajia vai itse kirjoitusta?

"Pueri sunt pueri et pueri puerilia agunt" merkitsee jotakuinkin "Pojat ovat poikia ja leikkivät poikamaisia leikkejä". Tarkoitukseni on lisätä jokaiseen kirjoitukseeni jokin latinankielinen heitto, jolla on jonkinlainen edes pieni yhteys tekstin sisältöön.

Jussi Koiranen kirjoitti...

ei itse kirjoitus tahraa mitään Keisarinna, lähinnä sen aihe, puhelinrunkkaajat, ja hekin kai lähinnä minun naiviieissa silmissäni, anyways aina on hyvä oppia latinaa...

Shadow Self kirjoitti...

Puhelinrunkkaajat eivät ole edes se pahin, mitä täältä löytyy. Voisin tässä joku päivä kertoa mukavan pienen stoorin, mitä tapahtui muinoin, kun kolme humalaista äijänkuvatusta eivät olleet ymmärtää, mitä "Ei" merkitsee. Mutta sen teen muiden kiireiden jälkeen.