keskiviikko 29. lokakuuta 2008

Nomen est omen - Kuinka töitä saadaan?

Maahanmuuttoministerimme Astrid Thors pähkäili anonyymin työnhaun kokeilemista. Ajatusta perusteltiin sillä, että anonymiteetti auttaisi maahamuuttajia työpaikan hankkimisessa. Eli maallikon kielellä kyseessä on seuraavanlainen tilanne: Työnantajalle tulee useampia hakemuksia, joista yhdessä lukee "Mustafa Mehmed". Kaiketi arvioidaan, että mikäli työnantaja on kriittinen (nykyinen muotivillitys on sanoa "rasisti"), hän ei aio edes katsoa hakemusta.

Rohkenen epäillä, että työnantajat toimisivat mainitusti. Sen sijaan heitän villin arvauksen, että ensimmäisenä tarkastelun kohteeksi joutuvat kielitaidot.Vaikkapa kuvitteellinen vaatemyyntiketju Vihennes & Nauriz tahtoo tietää, osaako työnhakija suomea, sillä kielitaito on tärkeä asiakaspalvelutyössä. Jos oltaisiin esimerkiksi Ahvenanmaan V&N:ssä, tulisi kyseeseen myös se, kuinka hyvin hakija osaa ruotsia. Mikäli hakija ei osaa väestön äidinkieltä -tai jopa kahta niistä- sujuvasti, ei yksinkertaisesti ole kannattavaa ottaa tätä töihin sellaisiin tehtäviin, joissa vaaditaan suullista kommunikointia tai muutoin verbaalisuutta.

Kyse on lisäksi muustakin kuin nimestä. On niitä ihmisiä, jotka pääsevät aina parin hakemuksen väsättyään töihin. Sitten on niitä, jotka tekevät enemmän kuin sata hakemusta, ennen kuin saavat paikan jostakin. Kyse on siitä, kuinka hyvin voit tuoda itseäsi esille työnantajan silmissä. Ihmisen on voitava erottua joukosta jollakin tavalla; on keksittävä se jokin, mikä jää työnantajalle mieleen.

Työhakemukseen voidaan toisinaan pyytää lisättäväksi kuva. Tulisiko kuvatkin jättää pois? Mielestäni kuvat voivat tietyissä tilanteissa olla todella tarvittava lisä, mutta jos jonkin suhteen pitäisi tehdä Thorsin ehdotuksen kaltaisia rajoituksia, niin mieluummin juuri kuviin. Miksemme puhu saman tien siitä, ettei ihmisiä saa syrjiä pärstäkertoimen perusteella? Esimerkiksi tutkimuksia ylipainoisuuden vaikutuksista työelämään on tehty jonkin verran. Yleisellä tasolla hoikkien naisten sanotaan saavan helpommin töitä kuin pyylevien. On myös tutkittu, että lihava nainen saa potkut helpommin kuin lihava mies. Pitäisikö tämänkaltaiset asiat huomioida työhakemuksessa? Entäpä, jos piilotetaan saman tien myös sukupuoli ja kuvan esiintuomat kilogrammat? Itse olen kerran kuullut kultasepänliikkeestä kommentin, että vaikutan mukavalta tytöltä, mutta "hiuksesi ovat aika... punaiset".

Kuvaa ei tietenkään ole pakko laittaa, mutta tällöin veikkaisin, että hakemus ei päädy hyllylle muiden hakemusten väliin, vaan sinne pöydän alle mandariinin kuorien joukkoon. Voi herättää epäluuloja, jos hakija kieltäytyy näyttämästä kasvojaan. Miestenvaatteita myyvä, kuvitteellinen vaateliike ManDress, joka kouluttaa työntekijänsä myös tuntemaan vähän etikettiä, tuskin oikeasti haluaa töihin tyyppiä, joka on kännissä tatuoittanut otsaansa kirkkoveneen.

Omaan kokemukseeni perustuen rohkenen väittää, että töitä saa myös helpommin, jos lampsii suoraan paikan päälle, ojentaa reippaasti kätensä, väläyttää sitä hammaslääkärin kehumaa "mallirivistöä" ja esittelee itsensä. Tietenkin sitä ennen voi myös ovelasti taktikoida ja sosialisoida tulevien työkavereiden kanssa, hakeutuen vakioasiakkaaksi. Huomattavasti harvemmin työtä saa pelkän kirjallisen hakemuksen kautta.

Näen myös muutaman muun ongelman anonyymissä työnhaussa. Aivan ensimmäisenä nimi on ihmisen identiteetin suuri muodostaja. Nimi kertoo, kenen paperia pitää kädessään.

Yksi vaihtoehto on tietenkin kehittää jonkinlainen systeemi, jossa ihmisille annetaan pelkkä robottimainen numerokoodi tai käytetään sosiaaliturvatunnusta nimen sijaan. Vaan kuinka toimivaa se olisi? Jos ei tiedetä, kenen paperia on luettu, on työhaastatteluun kutsuminen vaikeampaa, puhumattakaan koko työnhakijan etsimistä koskevan prosessin vaikeutumisesta. Mitä todennäköisimmin tarvittaisiin jälleen uusi viranomainen hoitamaan tätä välivaihetta.

Esille on hyvä nostaa myös turvallisuuskysymykset. Kuinka henkilön taustat ja luotettavuus voitaisiin tarkistaa esimerkiksi päiväkodeissa? Joku enemmän asiasta tietävä voisi valaista minua , sillä näin nopeastikatsoen en löytänyt verkosta sellaista lähdettä, joka olisi kertonut, mitä kautta tällaiset taustojen tsekkaamiset suoritetaan.

Työnantajilla on, näin btw, myös rajatut oikeudet tonkia työntekijän luottotietoja.

Tiivistettynä voisin sanoa, että Thorsin ehdotus on... no, pikkuisen hölmö. (Lisätkää tähän pehmentävä hymiö.) Anonymiteetillä ei tee tietyissä tilanteissa mitään, jos ei osaa kieltä. Tarvittaisiin uudenlainen systeemi pyörittämään koko prosessia, enkä näe moista tarpeelliseksi. Mikäli olisin työnantaja, antaisin kernaasti töitä kielitaitoiselle, koulutetulle maahanmuuttajalle. Keltään ei kuitenkaan voida vaatia, että töihin olisi otettava tekijä, josta ei ole mitään hyötyä.

Vanitas vanitatum.

6 kommenttia:

vokaalisarja kirjoitti...

Jaahas, taas uusi blogi kirjanmerkkeihin.

Keisarinna kirjoitti...

Ilo kuulla.

No kirjoitti...

Miksi meidän pitää aina apinoida kaikki järjenvastaisimmatkin leikit mihin ruotsalaiset ryhtyy?

narvis kirjoitti...

Tuosta nimettömästä työnhausta, Ruotsissa sitä tosiaan on kokeiltu. Tosin tulokset eivät vissiin ole olleet ihan toivotunlaisia.

www.sr.se

Keisarinna kirjoitti...

Sepä se. Miksi pitää lähteä matkimaan jotakin, joka on todettukin toimimattomaksi?

Jussi Koiranen kirjoitti...

Koska yksipuolisesti ajateltunahan asia kuulostaa kivalta- Hakemusta ei heitetä pois koska siinä lukee Mustafa, vaan katsotaan että vaikuttaapas pätevältä kaverilta. Jos tekee paljon kirjoitusvirheitä niin alkaa mietityttää ehkä rekrytoijaa. Itse toivoisin enemmän koulutustoimenpiteitä ja tietysti pätevämpiä kouluttajia auttamaan maahanmuuttaneita, ikävä kyllä meillä ei ole varaa edes ilmaiseen terveydenhuoltoon eikä viime näkemälläkään uutta tietä Turusta Helsinkiin oltu saatu valmiiksi, joten lisäresursseja on kai turha toivoa. Uskon ettei ministeri Thors itse ole hoitanut paljoakaan rekrytointia työurallaan.